Ensimmäiset oravanpoikaset saapuivat yhdistykselle perjantaina.
Vuoden ensimmäinen yhdistykselle tullut oravanpoikanen löytyi kaupan edestä makaamasta kyljellään, naama verillä. Poikanen toimitettiin eläinhoitolaan, jossa eläinhoitajat totesivat että hänen alahuulensa on halki ja naama turvonnut. Hyvästä hoidosta huolimatta poikanen valitettavasti menehtyi lauantai-iltana.
Toisesta poikasesta soitettiin pari tuntia myöhemmin. Vieroittamaton poikanen oli pitkään makoillut yksinään erään parvekkeen alla. Vapaaehtoinen lähti tarkistamaan, jospa emo olisi käynyt hänet hakemassa, mutta näin ei ollut. Niinpä poikanen lähti vapaaehtoisen mukaan ja suoraan kotihoitajan luokse. Siellä kirppujen poiston yhteydessä hoitaja kuitenkin huomasi poikasen vasemman etujalan olevan poikki. Pikkuruinen jouduttiin päästämään ikiuneen.
Oravat tekevät 2–3 poikuetta vuodessa ja poikasia syntyy useampi kerralla. Poikaset syntyvät karvattomina ja sokeina ja tarvitsevat hoitoa sekä lämpöä ympäri vuorokauden. Pesä sijaitsee yleensä puussa, mutta oravat saattavat pesiä myös rakennuksiin. Oravilla on usein varapesiä ja he siirtelevät poikasia pesästä toiseen. Pesiä voi olla mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja emon siirtäessä poikasia joku saattaa jäädä matkan varrelle. Näissä tilanteissa poikaset usein tarvitsevat apua, mikäli emo ei poikasta nouda.
Vasta vieroitetut poikaset ovat pelottomia ja innokkaita tutkimaan maailmaa pesän ulkopuolelta sekä aloittamaan kiipeilyharjoitukset. He eivät ymmärrä pelätä ihmisiä ja saattavat seurata ihmisiä ja jopa kiipeillä ihmistä pitkin. Tällaisissa tilanteissa on ehdottoman tärkeää hätistää ja säikäyttää poikanen pois. Luonnonvaraisiin eläimiin ei saa ottaa minkäänlaista kontaktia elleivät he ole avun tarpeessa. Vasta vieroitetuille poikasille voi laittaa tarjolle vettä ja ruokaa, esimerkiksi hedelmiä tai marjoja. Ne kannattaa sijoittaa rauhalliseen paikkaan mikä ei ole esimerkiksi ihmisten kulkuväylän varrella.
Mistä tunnistaa minkä kokoinen oravanpoikanen ei pärjää yksin?
Poikanen on täysin karvaton
Poikasella on silmät kiinni
Turkki ja häntä on sileä
Korvissa ei ole tupsuja
Milloin poikaset tarvitsevat apua?
Yksinäinen, täysin karvaton poikanen tarvitsee välittömästi apua ja lämpöä. Poikasen voi ottaa talteen esimerkiksi pehmustettuun laatikkoon lämpöpullon viereen. Muovipulloon voi laittaa kuumaa vettä hanasta ja peittää sen liinalla tai villasukalla ettei pullo polta poikasta. Laatikon voi sitten viedä takaisin löytöpaikalle ja tarkkailla tovin etäältä tuleeko emo hakemaan. Emo ei uskalla tulla hakemaan poikasia, jos alue on rauhaton.
Yksinäistä sileäturkkista oravanpoikasta voi seurata alkuun etäältä. Jos poikanen on kylmettynyt, hänet voi ottaa myös laatikkoon lämpöpullon viereen odottelemaan emoa.
Vieroitetut ja omillaan pärjäävät poikaset tunnistaa useimmiten hännästä joka muistuttaa pulloharjaa. Pelkästään hännän perusteella ei kuitenkaan voi olla varma että pärjääkö jo yksin.
Terveet vieroitetut poikaset ovat hyvin aktiivisia ja vilkkaita, joten on erittäin hälyttävää jos poikanen on vain paikoillaan tai muuten huonovointisen oloinen.
Selkeä merkki avun tarpeesta on myös näkyvät ulkoiset vammat.
Jokaista tilannetta täytyy tarkastella tapauskohtaisesti, joten kaikissa tilanteissa pyydämme konsultoimaan asiantuntijoita jo ennen toimenpiteitä!
Huomioittehan, että orava on rauhoitettu helmikuusta marraskuuhun, jolloin myöskään oravan pesää EI saa hävittää!
TESYn numerosta, 0400213436 , vastataan joka päivä ympäri vuorokauden. Eläinpelastus- ja päivystystoimintamme toimii täysin vapaaehtoisvoimin.
Ilman rahalahjoituksia moni eläin jäisi ilman apua. Voit tukea toimintaamme Facebook keräyksen kautta, Mobilepayn kautta suoranumerolla 18008 tai suoraan rahankeräystilillemme FI9457116120110602 OKOYFIHH viitteellä 1119.
Turun Eläinsuojeluyhdistys ry:llä (0890306–0) on Poliisihallituksen rahankeräyslupa RA/2021/1603.